Luotettavalle terveystiedolle on kysyntää – Terveyskylän käyttö tuplaantui vuoden aikana

Julkaistu 29.12.2017 11:56 HUS – kuntayhtymä

Terveyskylä on kasvanut palveluksi, josta valtava määrä ihmisiä löytää tietoa, tukea ja hoitoa. Vuoden 2017 aikana palvelun sisältöjä avattiin 10 miljoonaa kertaa, 2 miljoonan käynnin aikana yli miljoonan käyttäjän toimesta. Kasvu on kiihtynyt koko ajan.

Terveyskylään tehdään nyt kuukausittain 250 000 käyntiä, joiden aikana avataan 2 miljoonaa tietosivua. ”Se on hyvän kokoisen median verran, ja kertoo siitä, kuinka paljon luotettavalle ja ymmärrettävälle terveyssisällölle on kysyntää”, toteaa HUS:n kehittämisjohtaja, lastenlääkäri Visa Honkanen.

Palvelun vilkkain ja myös vanhin osio on Mielenterveystalo. Se tuo liikenteestä puolet ja kävijämäärät kasvavat yhä jatkuvasti. Terveyskylän uudempien talojen käyttö kasvaa varsin jyrkillä käyrillä. Niiden kävijämäärät ja sisältöjen kulutus on yli kolminkertaistunut vuoden aikana. Ensi vuonna kävijöiden, käyntien ja avattujen sivujen lukumäärät tulevat olemaan huomattavasti suuremmat: ”Siirrymme paikallisesta aidosti valtakunnalliseen sarjaan”, toteaa Honkanen.

”Olen koko Terveyskylän ja sitä luotsaavan Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeen johdon tavoin positiivisesti yllättynyt kahdesta asiasta – valtavasta kävijämäärien kasvusta sekä henkilökunnan ennakkoluulottomuudesta ja innosta osallistua palveluiden rakentamiseen. Yli 1250 erikoissairaanhoidon ammattilaista Suomen viidestä yliopistosairaalasta on ollut mukana rakentamassa sisältöjä omasta halustaan. Tekeminen on totisesti otettu omaksi”,  iloitsee Honkanen, joka oli mukana perustamassa Terveyskylää ja on nykyään sen rakentamisesta vastaavan Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja.

Mikä on Terveyskylä?

Terveyskylä.fi on yhdessä potilaiden kanssa kehitetty erikoissairaanhoidon verkkopalvelu. Se tarjoaa tietoa ja tukea kaikille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille. Terveyskylän talojen tietosisältö on veloituksetta kaikkien käytössä. Potilaille tarkoitettuihin digitaalisiin hoitopolkuihin vaaditaan lääkärin lähete tai hoitosuhde erikoissairaanhoitoon. Omahoito-ohjelmista osa tulee olemaan kaikille avoimia, osa on suunnattu vain hoidossa oleville potilaille.

Terveyskylän palvelut sopivat erityisen hyvin elämänlaadun, oireiden ja elintapojen seuraamiseen sekä tukemaan elämää pitkäaikaisen sairauden kanssa. Palvelut täydentävät perinteistä sairaalahoitoa.

Kylästä löytyvät Aivotalo, Allergia- ja astmatalo, Harvinaissairauksien talo, Infektiotalo, Ihotautitalo, Lääketalo, Kuntoutumistalo, Kivunhallintatalo, Lastentalo, Leikkaukseen tulijan talo, Naistalo, Niveltalo, Nuortentalo, Painonhallintatalo, Reumatalo, Sydänsairauksien talo, Syöpätalo, Verisuonitalo, Vertaistalo sekä Helsingin Biopankki ja ammattilaisten osio. Myös vuonna 2009 avattu Mielenterveystalo on osa Terveyskylää. Rakenteilla ovat muun muassa Silmätalo, Diabetestalo ja Päivystystalo. Vuoden 2018 loppuun mennessä avoinna on noin 30 taloa ja niissä kymmeniä digihoitopolkuja sekä omahoito-ohjelmia eri potilasryhmille.

Terveyskylää rakennetaan Virtuaalisairaala 2.0 -kärkihankkeessa, joka on viiden yliopistosairaanhoitopiirin yhteinen projektikokonaisuus. HUS koordinoi hanketta. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Visa Honkanen, Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeen johtoryhmän pj, HUS:n kehittämisjohtaja, visa.honkanen@hus.fi, 050 427 5023 (lomalla viikon 1/2018, mutta osittain puhelimen tavoitettavissa) tai

Sirpa Arvonen, hankejohtaja, Virtuaalisairaala 2.0 -hanke, puh 050 407 4544, sirpa.arvonen@hus.fi tai

Liina Hemminki, Terveyskylä.fi & Virtuaalisairaala 2.0 -viestintä, puh 040 182 3573, liina.hemminki@hus.fi

Tutustu meihin: 
Terveyskylä: www.terveyskyla.fifacebook.com/terveyskyla.fi, Twitter @terveyskyla_fi
Virtuaalisairaala 2.0 -hanke: www.virtuaalisairaala2.fifacebook.com/virtuaalisairaala2.0, Twitter @vsairaala

http://www.terveyskyla.fi

Valvonta Uudellamaalla: kunnallisten päiväkotien työergonomiassa parannettavaa

Työsuojelun vastuualue, Etelä-Suomi

Monen päiväkotityöntekijän työskentelyergonomiaa heikentävät puutteet kalusteissa, apuvälineissä ja esimiesten työturvallisuusosaamisessa. Tämä kävi ilmi, kun Uudellamaalla tehtiin vuoden 2017 aikana työsuojelutarkastuksia lähes 50 kunnalliseen päiväkotiin.

Puutteet kalusteissa ja apuvälineissä johtavat kuormittaviin työasentoihin ja turhiin nostoihin, jotka voivat haitata työntekijöiden terveyttä. Työntekijät joutuvat esimerkiksi kumartelemaan toistuvasti pukiessaan lapsia eteisessä ja käyttäessään liian matalalle sijoitettuja lavuaareja. Vaipanvaihdossa nostellaan lapsia pesualtaalle suoraan lattialta tai kumarrutaan pesemään lasta, mikäli allas on sijoitettu lattiatasoon. Työnantajille annettiin velvoitteita hoitaa työn ergonomia kuntoon sekä hankkia tarvittavat apuvälineet sellaisten nostojen helpottamiseksi, joita ei voida välttää.

Keinoja kuormittavien työasentojen ja turhien nostojen välttämiseen on monia, ja niitä nähtiin myös tarkastuksilla:

”Monessa päiväkodissa oli pukemispenkit, joissa lapsi nousee penkille ja työntekijä voi pukea lapsen normaaliasennossa istuen. Joissakin päiväkodeissa taapero nousi vaipanvaihdossa normaalikorkuiselle pesualtaalle työntekijän avustamana portaita pitkin. Joillakin oli käytössä sähkökäyttöiset hoitopöydät ja noston apuvälineitä”, luettelee työsuojelutarkastaja Tessa Olin Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Positiivisena asiana tarkastuksilla havaittiin myös se, että ruokailutilojen kalusteet olivat jo lähes jokaisessa tarkastetussa päiväkodissa normaalikokoiset.

Puutteita uusien päiväkotien suunnittelussa ja esimiesten perehdyttämisessä

Yllättävä havainto tarkastuksilla oli se, että jopa ihan uusissa päiväkodeissa oli ratkaisuja, joissa ergonomia oli selvästi unohdettu. Esimerkiksi pesualtaat oli sijoitettu aivan liian matalalle ja kaappisängyt niin tiiviisti, etteivät työntekijät mahtuneet niiden väliin rauhoittamaan levotonta lasta, vaan joutuivat ryömimään muiden sänkyjen kautta.

Työturvallisuuslaki edellyttää, että työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet on valittava, mitoitettava ja sijoitettava työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon ottaen ergonomisesti asianmukaisella tavalla. Niiden tulee olla sellaisia, että työ ei aiheuta työntekijän terveydelle haitallista kuormitusta. Lisäksi työntekijällä tulee olla mahdollisuus vaihdella työasentoa, ja työtä on tarvittaessa kevennettävä apuvälinein. Työnantaja vastaa työntekijöiden työturvallisuudesta ja perehdyttämisestä ergonomiseen työskentelytapaan. Työturvallisuuslaki velvoittaa myös työntekijöitä noudattamaan työnantajan ohjeita koskien työturvallisuutta.

Tarkastuksilla havaittiin, että päiväkotien esimiesten tiedot ja taidot työturvallisuudesta vaihtelivat suuresti. Esimiehiä ei aina ollut perehdytetty kunnolla, eivätkä he tunteneet vastuitaan työturvallisuusasioihin liittyen.

”Jos esimies ymmärtää työturvallisuuslain edellytykset, niin yleensä työpaikalla osataan toimia oikein”, Olin kertoo.

Työsuojelutarkastusten myötä osa työnantajista tarttui esimiesten kouluttamiseen napakasti ja alkoi edellyttää heiltä osallistumista työpaikan työturvallisuuskoulutuksiin, jotka aiemmin olivat vapaaehtoisia.

Lisätietoja: Työsuojelutarkastaja Tessa Olin, p. 0295 016 395, etunimi.sukunimi@avi.fi

Mediapalvelu: Viestintäasiantuntija Virpi Saarinen, p. 0295 016 021, etunimi.sukunimi@avi.fi

Työsuojelun vastuualue, Etelä-Suomen aluehallintovirasto www.tyosuojelu.fi

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena. Se valvoo, että työnantajat noudattavat työelämän lainsäädäntöä ja että työ on mahdollisimman tervettä ja turvallista. Alueella työskentelee 1,1 miljoonaa henkilöä ja valvottavia työpaikkoja on 120 000.