Työfysioterapeutit työterveyden ammattihenkilöinä 10/2023 toteutetun seurantakyselyn satoa

Hakemasi sisältö vaatii jäsenkirjautumisen

Ole hyvä ja kirjaudu sisään oikeasta yläkulmasta.

Selkäkanava: Selkäkipu ja fyysinen työ

Hakemasi sisältö vaatii jäsenkirjautumisen

Ole hyvä ja kirjaudu sisään oikeasta yläkulmasta.

BLOGI: Työfysioterapeutit työterveyshuollon ammattihenkilöinä – miltä näyttää nyt työpaikoilla ja työterveysyhteistyössä, kun työterveyshuoltolain muutoksesta on toista vuotta.  

Työterveyshuollossa työskentelevien fysioterapeuttien asema muuttui 1.1.2022, kun työterveyshuoltolaki määritteli työfysioterapeutit työterveyshuollon ammattihenkilöiksi. Aiemmin työfysioterapeutin käyttö tuli perustua työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan tarveharkintaan ja lähetteeseen. Lakimuutoksen tavoitteena oli tehostaa työterveyshuollon ​oikea-aikaisuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Muutos mahdollistaa aikaisempaa sujuvammin työfysioterapeutin osallistumisen työpaikan tarpeiden tunnistamiseen ja arviointiin sekä oikea-aikaiset, sujuvat ja tarkoituksenmukaiset palvelut, joita henkilö tarvitsee työhön paluun ja työssä jatkamisen tueksi. 

Pian lakimuutoksen jälkeen, huhtikuussa 2022 Suomen Fysioterapeutit ja Työfysioterapeutit ry toteuttivat ensimmäisen työfysioterapeuteille kohdennetun kyselyn lakimuutoksen vaikutuksista. Kyselyyn kerättiin 186 vastausta ja tuloksista voit lukea täältä. Työterveyshoitajaliitto ry laati aiheesta kyselyn jäsenistölleen syksyllä 2022. Siihen vastasi 119 työterveyshoitajaa.  Uusi kysely päätettiin toteuttaa yhteistyössä, painottaen aiempaa enemmän moniammatillisuutta. 

Työfysioterapeutit ry, Suomen Fysioterapeutit ry ja Työterveyshoitajaliitto ry toteuttivat uuden kyselyn syksyllä 2023. Kyselyn tavoitteena oli selvittää työfysioterapeuttien ja työterveyshoitajien kokemuksia lakimuutoksen vaikutuksista muun muassa moniammatillisuuteen, työterveysyhteistyöhön sekä työn muutokseen ja sen johtamiseen liittyen. Kysely avattiin Työterveyspäivillä 4.10.23 ja vastausaikaa oli 26.10.23 saakka. Kyselyä jaettiin yhdistysten jäsenkirjeissä, some-kanavilla sekä avoimena linkkinä työterveyspalveluiden toteuttajien kautta. Tavoitteena oli saada jäsenistöä laajempi vastaajajoukko, kuten aiemmassa työfysioterapeuttien kyselyssä. 

Seurantakyselyyn vastasi yhteensä 158 henkilöä. Työfysioterapeutteja vastanneista oli 112, työterveyshoitajia 42 ja muita vastaajia neljä kappaletta. Väittämistä 10 oli samoja kuin työfysioterapeuttien aiemmassa kyselyssä, joten tuloksia voidaan näiltä osin vertailla myös reilun vuoden takaisen kyselyn tuloksiin. Väittämien lisäksi kyselyssä kartoitettiin avokysymyksillä mm. hyötyjä asiakkaille ja yrityksille. 

Yhä kasvava joukko työfysioterapeuteista työskenteli yksityisessä lääkärikeskuksessa (88% ). Vastaajista 63% työskenteli palkansaajana ja ammatinharjoittajina 37%. Vastanneissa työfysioterapeuteissa oli paljon konkareita.  2/3 oli työskennellyt työterveyshuollossa yli 10 vuotta, kun työterveyshoitajista vastaavasti 1/3 oli työterveyshuollossa yli 10 vuoden kokemus.

Molemmista ammattiryhmistä noin 70 % koki, että muutosta on johdettu systemaattisesti työpaikalla.  Edellisessä kyselyssä työfysioterapeuteista 57% vastanneista oli samaa mieltä eli reilun vuoden aikana tässä on selkeää edistystä.  Myös esihenkilöiden tuki muutoksessa on kohtalaisen hyvällä tasolla. Vastanneista työfysioterapeuteista 68% koki, että esihenkilö on ollut tukena muutosprosessissa. Samankaltainen kokemus oli myös työterveyshoitajilla, joista 64% oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä esihenkilön tuesta. Hiukan alle puolet (45%) työfysioterapeuteista on päässyt vaikuttamaan muutokseen, työterveyshoitajista noin kolmannes.  Vastauksissa on eriytymistä, osassa työpaikkoja työfysioterapeutti on ollut ainoa muutoksen edistäjä. Kun yhden rooli tiimissä muuttuu, niin muutos heijastuu muihinkin.

Työfysioterapeuteista 83 % arvioi työterveystiimien toimivan nyt moniammatillisesti, kun aiemmin luku oli 75%.  Myös työterveyshoitajista 79% oli samaa mieltä.  Työterveyshoitajista 100 % kokee perusprosessien tukevan moniammatillista työtä, kun työfysioterapeuteista 79 % oli samaa mieltä. Moniammatillisuus vaikuttaisi ottaneen askeleita eteenpäin. Kuitenkin vain noin puolet molempien ammattiryhmien vastaajista kokee, että moniammatillinen yhteistyö on suunnitelmallista ja sille on varattu riittävästi aikaa. Kehityskohteitakin siis on ja avovastaukset laajentavat ymmärrystä. 

Työfysioterapeuteista 72% koki, että työn vaativuus on kasvanut, mutta vain todella harvalla palkka on noussut. Valtaosa työfysioterapeuteista arvioi, että oma osaaminen vastaa työn vaatimuksia. Täydennyskoulutustarpeita nimettiin useita ja niistä yhteinen numero yksi oli molemmilla ammattiryhmillä työkyvyn johtaminen. Yksilötyö, neuvonta ja ohjaus sekä terveystarkastus hallitaan ilmeisen hyvin, koska molemmilla ammattiryhmillä siinä nousi vähiten osaamisen kehittämisen tarpeita. 

Asiakkaat osaavat olla aiempaa enemmän suoraan yhteydessä työfysioterapeuttiin. 72% työfysioterapeutti vastaajista oli nyt sillä kannalla, kun vuoden 2022 kyselyssä vastaava luku oli 62 %. Avovastauksissa korostuu se, että kun päästään vaikuttamaan aikaisemmin oireeseen täsmällisin ohjein ja muokkaamaan työtä, niin TULE ongelmat eivät välttämättä pitkity. Vastauksissa näkyy myös, että työfysioterapeutit tekevät yritysyhteistyötä, kuten työpaikkaselvityksiä aiempaa enemmän. Yhteistyö työpaikan sidosryhmien kanssa on lisääntynyt merkittävästi ja työfysioterapeutit tekevät ratkaisuehdotuksien henkilöstön terveys- ja työkykyhaasteiden ratkaisemiseksi.

Kyselyn tuloksien perusteella voidaan todeta, että ensimmäisen kahden vuoden aikana on liikuttu kohti lakimuutokselle asetettuja tavoitteita. Asiakkaat ohjautuvat tuki- ja liikuntaelinongelmissa aiempaa useammin suoraan työfysioterapeuteille. Työfysioterapeutit ovat saaneet entistä enemmän vastuuta työterveyshuollon perusprosesseista ja yritysyhteistyössä. Edelleen kehittämistä kaipaa erityisesti työfysioterapeuttien osaamisen tunnistaminen ja sen täysimittainen hyödyntäminen työterveysyhteistyössä asiakkaiden ja yritysten hyödyksi. Muutosta tulee edelleen johtaa ja moniammatillisuuden rakenteita edistää.

Kyselyn tuloksista tullaan julkaisemaan eri teemoja valottavat artikkelit Työterveyslääkäri-, Fysioterapia- ja Työterveyshoitaja lehdissä alkuvuodesta 2024. Kyselyn toteuttajat, Työfysioterapeutit ry, Työterveyshoitajaliitto ry ja Suomen Fysioterapeutit järjestävät aiheesta kaikille avoimen webinaarin torstaina 25.1 klo 17-18. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! 

PS. Työfysioterapeutit ry jäsenmaksu on vain 40 € vuodessa Suomen Fysioterapeuttien jäsenille. Liity mukaan työfysioterapeuttien verkostoon yli organisaatio ja aluerajojen.

Kirjoittajat:

Aino Tynkkynen
Suomen Fysioterapeuttien
hallituksen jäsen
tynkkynen.aino@gmail.com

Helka Torppa
Työfysioterapeutit ry
Viestintä
helka.torppa@tyofysioterapeutit.fi

Etänä toteuttavat työterveysneuvottelut – vinkkejä käytännön järjestelyihin ja vuorovaikutukseen

Työterveysneuvottelut ovat tärkeä työterveysyhteistyön keino edistää työntekijöiden työkykyä ja työssä jatkamista. Työterveysneuvottelun ollessa ajankohtaista on tärkeää, että moniammatillisesti arvioidaan, ketkä työterveyshuollosta osallistuvat neuvotteluun, ja kenellä on päävastuu neuvottelun toteutuksessa. Työfysioterapeutti voi ammattihenkilönä, omalla asiantuntemuksellaan sekä erityisosaamisellaan, olla myös päävastuussa työterveysneuvottelun toteutuksessa.

Työelämän digimurroksen myötä ja koronapandemian vauhdittamana työterveysneuvotteluja pidetään yhä enemmän etäyhteyksien avulla. Tämä haastaa työterveyshuoltoja ja työpaikkoja uudenlaisten toimintamallien käyttöönottoon sekä uusien yhteistyötapojen luomiseen. On selvää, että etänä toteutettavat työterveysneuvottelut sujuvat paremmin, kun kaikki neuvottelun osapuolet tunnistavat ja tietävät etäneuvottelujen sujuvuuteen liittyvät tekijät.

Tutkimustiedosta tukea etätyöterveysneuvottelujen toteuttamiseen

Työterveyslaitos, yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa, on toteuttanut Etätyöterveysneuvottelu – uusia toimintamalleja ja toimivaa vuorovaikutusta työkyvyn tueksi -hankkeen. Hanke on toteutunut vuosien 2021–2023 aikana, ja sitä on rahoittanut Työsuojelurahasto. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten etätyöterveysneuvottelut toteutuvat osana työkyvyn tuen prosesseja. Lisäksi tavoitteena oli kuvata etätyöterveysneuvottelun vuorovaikutusprosesseja ja -käytäntöjä, joiden avulla neuvottelun eri osapuolet voidaan osallistaa yhteiseen päätöksentekoon.

Hankkeen aineistona oli yhteensä kymmenen etätyöterveysneuvottelua. Jokaisesta neuvottelusta kerättiin osallistujien ennakkokysely, neuvottelujen videotallenteet sekä yksilöteemahaastattelut. Tässä esityksessä kerromme tutkimuksesta esille nousseita käytännön vinkkejä etätyöterveysneuvottelun valmistautumiseen ja neuvottelun toteutukseen.

Työterveysneuvottelujen toteutustapa sovitaan yhdessä

Työterveyshuollon ammattilaisen tehtävänä on arvioida, soveltuuko työterveysneuvottelu pidettäväksi etäyhteydellä vai onko neuvottelulle paremmat edellytykset toteutua lähitapaamisena. Neuvottelu voidaan pitää etäyhteydellä, mikäli kaikki siihen osallistuvat ovat antaneet suostumuksensa (Lue lisää: Ohje ehkäisevän työterveyshuollon palveluista ja niiden kriteereistä).

Mikäli työterveysneuvottelu sovitaan pidettäväksi etänä, neuvotteluun osallistujien tulee yhdessä sopia, ovatko kaikki omilta koneiltaan vai onko osa samassa tilassa; millä ohjelmistolla neuvottelu toteutetaan ja kuka lähettää neuvottelukutsun osallistujille. Osallistujilla tulee aina olla mahdollisuus valita neuvottelun toteutus lähitapaamisena.

Huolimatta etäpalvelujen käytön yleistymisestä, työterveysneuvottelun toteuttaminen lähi- tai etätapaamisena on syytä harkita tapauskohtaisesti. Lähitapaaminen on perusteltua esimerkiksi, jos kyseessä on ensimmäinen neuvottelu, neuvottelussa käsitellään monimutkaisia työkyvyn tuen prosesseja tai jos osallistujilla on vaikeuksia osallistua neuvotteluun etänä.

Etätyöterveysneuvottelu edellyttää toimivaa teknologiaa ja rauhallista neuvottelutilaa

Työterveysneuvottelu on aina ainutlaatuinen tilaisuus. Erityisesti etäyhteyksiä hyödynnettäessä on tärkeää, että neuvotteluun osallistujat varaavat itselleen rauhallisen tilan sekä minimoivat ylimääräiset häiriötekijät eli sulkevat puhelimensa ja muut viestikanavat sekä hyödyntävät esimerkiksi ”varattu” tai ”älä häiritse” -kalenterimerkintää.

Etäyhteyksien käyttö edellyttää toimivaa teknologia ja riittävää taitoa etäteknologian hyödyntämiseen. Neuvotteluun osallistujien on oltava erityisen huolellisia tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvistä asioita sekä luotettavien videoneuvottelualustojen ja suojatun verkkoyhteyden käytöstä.

Kuten lähitapaamisena toteutetuissa neuvotteluissa, myös etätyöterveysneuvottelujen alussa työterveyshuollon ammattilaisen tehtävänä on kertoa neuvottelun luottamuksellisuudesta.

Etätyöterveysneuvottelun alussa on hyvä myös sopia, kuka toimii neuvottelun puheenjohtajana, muistion kirjaajana, neuvottelumuistion hyväksymiskäytännöt sekä muut käytännön järjestelyt.

Huomioi etävuorovaikutuksen erityispiirteet

Tuloksemme osoittivat, että etänä toteutettavat työterveysneuvottelut toteutuivat hyvin samankaltaisesti kuin lähitapaamisena toteutettavat neuvottelut. Etätoteutuksiin liittyy kuitenkin aina tiettyjä vuorovaikutuksen erityispiirteitä kuten puheenvuorojen jakaantumiseen ja keskustelujen häiriöherkkyyteen liittyen.

Etäneuvotteluissa voi olla vaikeampi ottaa puheenvuoro kuin kasvokkaisissa kohtaamisissa, sillä sanaton viestintä; ilmeet ja eleet välittyvät huonommin etäyhteydellä. Puheenjohtajan tehtävänä on huomioida, että kaikilla neuvottelun osapuolilla on tasavertainen mahdollisuus osallistua keskusteluun sekä kertoa oma näkemyksensä käsiteltävästä tilanteesta.

Etäneuvotteluissa videoneuvottelukameroiden auki pitäminen lisää läsnäolon tuntua, vaikka osallistujat eivät jaakaan fyysistä samaa tilaa. Neuvottelun alussa tuleekin varmistaa, että osallistujat kuulevat ja näkevät toisensa. On tärkeä kunnioittaa toisen läsnäoloa pitämällä kamerat auki.

Tutustu Etätyöterveysneuvottelun toimivat käytännöt – oppimateriaaliin

Tutkimuksemme tulosten käytäntöön viemiseksi olemme julkaisseet “Etätyöterveysneuvottelu toimivat käytännöt” -oppimateriaaliosion täydentämään jo olemassa olevaa “Työterveysneuvottelu -ratkaisuja työhön” oppimateriaalia.

Oppimateriaali on maksuton, vapaasti saatavilla oleva digitaalinen oppimisohjelma, joka on tarkoitettu kaikille etätyöterveysneuvotteluun osallistuville työntekijöille, esihenkilöille, työsuojelulle, HR:lle ja työterveyshuollolle. Oppimateriaalista voit esimerkiksi tulostaa työhuoneesi seinälle huoneentaulun, johon on koottu parhaat vinkit etätyöterveysneuvottelujen toteuttamiseen.

· Pääset tutustumaan oppimateriaaliin täältä: Etätyöterveysneuvottelun toimivat käytännöt | Työterveyslaitos (ttl.fi)

· Etätyöterveysneuvottelu -uusia toimintamalleja ja toimivaa vuorovaikutusta työkyvyn tueksi -hankkeen päätöswebinaari järjestetään 13.12.2023 klo:13–13.45. Webinaari on maksuton ja kaikille avoin. Ilmoittautuminen: Yhteisiä ratkaisuja etänä – toimivat käytännöt etätyöterveysneuvotteluihin | Työterveyslaitos (ttl.fi)

Erja Sormunen, erikoistutkija, Työterveyslaitos, erja.sormunen@ttl.fi

Sanna Pesonen, tutkija, Työterveyslaitos, sanna.pesonen@ttl.fi


Etätyöterveysneuvottelu -uusia toimintamalleja ja toimivaa vuorovaikutusta työkyvyn tueksi -hankkeen päätöswebinaari järjestetään 13.12.2023 klo:13–13.45.

Webinaari on maksuton ja kaikille avoin. Ilmoittautuminen:  Yhteisiä ratkaisuja etänä – toimivat käytännöt etätyöterveysneuvotteluihin | Työterveyslaitos (ttl.fi)

Esteetön tila helpottaa kipuoireisen henkilön liikkumista

Kansainvälinen fysioterapiapäivä 8.9.2022

Moniammatillinen verkkokoulutus

Hakemasi sisältö vaatii jäsenkirjautumisen

Ole hyvä ja kirjaudu sisään oikeasta yläkulmasta.

Työfysioterapeutit työterveyshuollon ammattihenkilöiksi – mitä muutoksia se tuo arjessa työterveyshuollon moniammatilliseen yhteistyöhön ja työterveysyhteistyöhön?

Liikkuvat nivelet hyvällä työergonomialla

Hakemasi sisältö vaatii jäsenkirjautumisen

Ole hyvä ja kirjaudu sisään oikeasta yläkulmasta.