Terveyskylästä löytyy nyt entistä enemmän sisältöjä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Uudistunut TerveyskyläPRO kannustaa niin lääkäriä kuin hoitajaa hyödyntämään digipalveluita potilastyössä. Palvelu tarjoaa myös runsaasti materiaalia täydentämään ammattilaisten osaamista.
Digitalisaatio on tullut vauhdilla terveysalalle. Erilaiset vointia mittaavat mobiilisovellukset ja etävastaanotot ovat jo arkea monille potilaille ja lääkäreille. Vastalanseerattu TerveyskyläPRO-palvelu rohkaisee sote-ammattilaisia käyttämään digityökaluja potilastyössä ja oman alansa uuden tiedon opiskelussa.
TerveyskyläPRO löytyy laajaan suosioon nousseen Terveyskylä.fi-sivuston alta, jonne erikoislääkärit, hoitajat ja terapeutit ovat tuottaneet runsaasti terveysneuvontaa ja omahoito-ohjeita eri vaivoihin. TerveyskyläPROhon kootaan ammattilaisia hyödyttävää sisältöä, kuten eri alojen kliinisen työn oppaita.
Palvelusta löytyy myös verkkovalmennuksia, joiden avulla ammattilainen voi suunnitella digipalveluita oman yksikkönsä tarpeisiin ja harjoitella työntekoa digitaalisella alustalla.
– Tarjoamme tukea ja toimintavarmuutta ja kehitämme sisältöjä muuttuvaan sote-ympäristöön, sanoo kehittämispäällikkö Minna Ervast Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä.
TerveyskyläPROssa on satsattu visuaalisuuteen ja käyttäjän on helppo navigoida palvelussa myös mobiililaittein. Asiantuntijahaulla voi jatkossa etsiä erikoissairaanhoidon huippuammattilaisia konsultoitavaksi eri puolilta maata. Kokeiltavana on myös etäkonsultaatiomalleja, esimerkiksi farmasian chat-palvelua.
Avain tasa-arvoiseen hoitoon
TerveyskyläPRO jakaa yliopistosairaaloiden asiantuntijoiden tuottamaa sisältöä kaikille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Tavoitteena on yhtenäistää työ- ja hoitokäytäntöjä sekä parantaa tiedon saavutettavuutta.
Esimerkiksi virtuaalikeskuksiin kootaan jonkin erikoisalan tai potilasryhmän parissa työskentelevien ammattilaisten keskeisiä työkaluja. Lihavuuden hoidon virtuaalikeskuksesta löytyy ohjeita syömisen psykologiaan, asiakkaan motivoimiseen ja vuorovaikutustilanteisiin.
– Tavoitteena on ollut tuottaa helppokäyttöinen materiaalipankki lihavuuden yksilö- ja ryhmähoitoon, lähtökohtana potilaiden tasa-arvoinen hoito ympäri Suomen, sanoo sisältöä tuottanut ravitsemusterapeutti Anna-Maria Teeriniemi Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Digituelle kysyntää klinikoilla
Virtuaalisairaala 2.0-hankkeen myötä Suomen yliopistosairaalat ovat avanneet jo kymmeniä digitaalisia hoitopolkuja potilaille täydentämään perinteistä sairaalahoitoa. Yksi uusimmista on luotu Turun yliopistollisen keskussairaalan tahdistinpotilaille.
Sydänpoliklinikalla potilaiden etäseurannat ovat jo arkea, mutta digitaalisen hoitopolun käyttöönotto on ollut merkittävä edistys.
– Uuden työtavan sisäistämisessä hoitajat ja lääkärit tarvitsevat tukea, motivointia ja valmennusta. Siten uuden palvelun hyöty välittyy myös potilaille, tiivistää sairaanhoitaja Mari Naaralainen oman henkilöstönsä kokemuksia tahdistinpotilaille kehitetystä palvelusta.
Vastuualuejohtaja ja osastonylilääkäri Heikki Ukkosen mukaan terveydenhuollon digitalisaatiota on rummutettu jo pitkään.
– Ammattilaiset ovat valmiita toiminnan muutoksiin. Nyt on tärkeää panostaa digipalveluiden käyttöönottoon, tuoda esiin hyötynäkökulmia ja kuunnella henkilöstön palautteita herkällä korvalla.
Kirjaudu sisään terveydenhuoltoalan ammattilaisena
Lue lisää ja katso video
Mikä Terveyskylä?
Terveyskylä.fi on yhdessä potilaiden kanssa kehitetty erikoissairaanhoidon verkkopalvelu, veloituksetta kaikkien käytössä. Sisällöt sopivat elämänlaadun, oireiden ja elintapojen seuraamiseen. Digitaaliselle hoitopolulle voi päästä lääkärin lähetteellä.
Terveyskylästä hakevat tietoa jo yli miljoona suomalaista. Palvelua rakennetaan Virtuaalisairaala 2.0 -kärkihankkeessa, jota on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö.
www.terveyskyla.fi , facebook.com/terveyskyla.fi, Twitter @terveyskyla_fi
www.virtuaalisairaala2.fi , facebook.com/virtuaalisairaala2.0, Twitter @vsairaala
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Minna Ervast, kehittämispäällikkö, TerveyskyläPRO, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, kehittämispalvelut, puh. 050 371 5750, minna.ervast@tyks.fi
Sirpa Arvonen, HUS Tietohallinto sähköiset asiointipalvelut, vastuualuejohtaja, puh 050 407 4544, sirpa.arvonen@hus.fi
Julkaistu: 6.11.2018 12:00 | HUS
Akava: Työterveyshuoltoon pätevöitymisen kustannukset pois opiskelijan vastuulta
Akava esittää yhdessä Suomen Fysioterapeuttien, Suomen Psykologiliiton ja Suomen Työterveyshoitajaliiton kanssa, että työterveyshuollon pätevöitymiskoulutuksen kustannusten maksurasitus siirretään opintojen suorittajalta yhteiskunnan vastuulle. Akava Worksin kyselyyn vastanneista työterveyshuollon ammattihenkilöistä ja asiantuntijoista noin joka kolmas oli maksanut työterveyshuoltoon pätevöittävän opintokokonaisuutensa itse.
Väitös: Potilas ja terveydenhuollon ammattilainen hyötyvät yhtenäiesestä työkykytietojen kirjaamisesta
Työkykytietoja voidaan kirjata potilaskertomukseen kansallisesti yhtenevällä tavalla, osoittaa Työterveyslaitoksessa kehittämispäällikkönä työskentelevän TtM Sari Nissisen väitöstutkimus.
Työkykytieto käyttöön: työkykytietojen kansallisesti yhtenäinen tietomalli terveydenhuollon potilaskertomuksessa. Lue julkaisu: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2997-6/
Työkyvyn tuen palvelupolku
Työkyvyn tuen palvelupolku on tarkoitettu ammattilaisille, jotka työssään edistävät ihmisten työkykyä. Tavoitteena on tukea ihmisten työllistymistä tai työssä jatkamista. Keinoja ja hyviksi todettuja ratkaisuja on paljon, mutta ne pitää saada käyttöön. Tämän avoimen verkkokoulutuksen kautta opit mistä työkyvyn tuen palvelupolku koostuu ja mitä hyötyä työkyvyn tukemisesta on. Voit viedä oppimaasi käytännön työhösi ja tukea tätä kautta entistä paremmin asiakkaasi työkykyä.
TerveyskyläPRO-palvelusta digitukea sote-ammattilaisille
Terveyskylästä löytyy nyt entistä enemmän sisältöjä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Uudistunut TerveyskyläPRO kannustaa niin lääkäriä kuin hoitajaa hyödyntämään digipalveluita potilastyössä. Palvelu tarjoaa myös runsaasti materiaalia täydentämään ammattilaisten osaamista.
Digitalisaatio on tullut vauhdilla terveysalalle. Erilaiset vointia mittaavat mobiilisovellukset ja etävastaanotot ovat jo arkea monille potilaille ja lääkäreille. Vastalanseerattu TerveyskyläPRO-palvelu rohkaisee sote-ammattilaisia käyttämään digityökaluja potilastyössä ja oman alansa uuden tiedon opiskelussa.
TerveyskyläPRO löytyy laajaan suosioon nousseen Terveyskylä.fi-sivuston alta, jonne erikoislääkärit, hoitajat ja terapeutit ovat tuottaneet runsaasti terveysneuvontaa ja omahoito-ohjeita eri vaivoihin. TerveyskyläPROhon kootaan ammattilaisia hyödyttävää sisältöä, kuten eri alojen kliinisen työn oppaita.
Palvelusta löytyy myös verkkovalmennuksia, joiden avulla ammattilainen voi suunnitella digipalveluita oman yksikkönsä tarpeisiin ja harjoitella työntekoa digitaalisella alustalla.
– Tarjoamme tukea ja toimintavarmuutta ja kehitämme sisältöjä muuttuvaan sote-ympäristöön, sanoo kehittämispäällikkö Minna Ervast Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä.
TerveyskyläPROssa on satsattu visuaalisuuteen ja käyttäjän on helppo navigoida palvelussa myös mobiililaittein. Asiantuntijahaulla voi jatkossa etsiä erikoissairaanhoidon huippuammattilaisia konsultoitavaksi eri puolilta maata. Kokeiltavana on myös etäkonsultaatiomalleja, esimerkiksi farmasian chat-palvelua.
Avain tasa-arvoiseen hoitoon
TerveyskyläPRO jakaa yliopistosairaaloiden asiantuntijoiden tuottamaa sisältöä kaikille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Tavoitteena on yhtenäistää työ- ja hoitokäytäntöjä sekä parantaa tiedon saavutettavuutta.
Esimerkiksi virtuaalikeskuksiin kootaan jonkin erikoisalan tai potilasryhmän parissa työskentelevien ammattilaisten keskeisiä työkaluja. Lihavuuden hoidon virtuaalikeskuksesta löytyy ohjeita syömisen psykologiaan, asiakkaan motivoimiseen ja vuorovaikutustilanteisiin.
– Tavoitteena on ollut tuottaa helppokäyttöinen materiaalipankki lihavuuden yksilö- ja ryhmähoitoon, lähtökohtana potilaiden tasa-arvoinen hoito ympäri Suomen, sanoo sisältöä tuottanut ravitsemusterapeutti Anna-Maria Teeriniemi Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Digituelle kysyntää klinikoilla
Virtuaalisairaala 2.0-hankkeen myötä Suomen yliopistosairaalat ovat avanneet jo kymmeniä digitaalisia hoitopolkuja potilaille täydentämään perinteistä sairaalahoitoa. Yksi uusimmista on luotu Turun yliopistollisen keskussairaalan tahdistinpotilaille.
Sydänpoliklinikalla potilaiden etäseurannat ovat jo arkea, mutta digitaalisen hoitopolun käyttöönotto on ollut merkittävä edistys.
– Uuden työtavan sisäistämisessä hoitajat ja lääkärit tarvitsevat tukea, motivointia ja valmennusta. Siten uuden palvelun hyöty välittyy myös potilaille, tiivistää sairaanhoitaja Mari Naaralainen oman henkilöstönsä kokemuksia tahdistinpotilaille kehitetystä palvelusta.
Vastuualuejohtaja ja osastonylilääkäri Heikki Ukkosen mukaan terveydenhuollon digitalisaatiota on rummutettu jo pitkään.
– Ammattilaiset ovat valmiita toiminnan muutoksiin. Nyt on tärkeää panostaa digipalveluiden käyttöönottoon, tuoda esiin hyötynäkökulmia ja kuunnella henkilöstön palautteita herkällä korvalla.
Kirjaudu sisään terveydenhuoltoalan ammattilaisena
Lue lisää ja katso video
Mikä Terveyskylä?
Terveyskylä.fi on yhdessä potilaiden kanssa kehitetty erikoissairaanhoidon verkkopalvelu, veloituksetta kaikkien käytössä. Sisällöt sopivat elämänlaadun, oireiden ja elintapojen seuraamiseen. Digitaaliselle hoitopolulle voi päästä lääkärin lähetteellä.
Terveyskylästä hakevat tietoa jo yli miljoona suomalaista. Palvelua rakennetaan Virtuaalisairaala 2.0 -kärkihankkeessa, jota on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö.
www.terveyskyla.fi , facebook.com/terveyskyla.fi, Twitter @terveyskyla_fi
www.virtuaalisairaala2.fi , facebook.com/
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Minna Ervast, kehittämispäällikkö,
Sirpa Arvonen, HUS Tietohallinto sähköiset asiointipalvelut, vastuualuejohtaja, puh 050 407 4544, sirpa.arvonen@hus.fi
Julkaistu: 6.11.2018 12:00 | HUS
VALAISTUSTA VALOON, AKUSTIIKKAAN JA NÄKEMISEEN – Kevätopintopäivä 3.5.2018
Hakemasi sisältö vaatii jäsenkirjautumisen
Ole hyvä ja kirjaudu sisään oikeasta yläkulmasta.
Luotettavalle terveystiedolle on kysyntää – Terveyskylän käyttö tuplaantui vuoden aikana
Julkaistu 29.12.2017 11:56 HUS – kuntayhtymä
Palvelun vilkkain ja myös vanhin osio on Mielenterveystalo. Se tuo liikenteestä puolet ja kävijämäärät kasvavat yhä jatkuvasti. Terveyskylän uudempien talojen käyttö kasvaa varsin jyrkillä käyrillä. Niiden kävijämäärät ja sisältöjen kulutus on yli kolminkertaistunut vuoden aikana. Ensi vuonna kävijöiden, käyntien ja avattujen sivujen lukumäärät tulevat olemaan huomattavasti suuremmat: ”Siirrymme paikallisesta aidosti valtakunnalliseen sarjaan”, toteaa Honkanen.
”Olen koko Terveyskylän ja sitä luotsaavan Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeen johdon tavoin positiivisesti yllättynyt kahdesta asiasta – valtavasta kävijämäärien kasvusta sekä henkilökunnan ennakkoluulottomuudesta ja innosta osallistua palveluiden rakentamiseen. Yli 1250 erikoissairaanhoidon ammattilaista Suomen viidestä yliopistosairaalasta on ollut mukana rakentamassa sisältöjä omasta halustaan. Tekeminen on totisesti otettu omaksi”, iloitsee Honkanen, joka oli mukana perustamassa Terveyskylää ja on nykyään sen rakentamisesta vastaavan Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja.
Mikä on Terveyskylä?
Terveyskylä.fi on yhdessä potilaiden kanssa kehitetty erikoissairaanhoidon verkkopalvelu. Se tarjoaa tietoa ja tukea kaikille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille. Terveyskylän talojen tietosisältö on veloituksetta kaikkien käytössä. Potilaille tarkoitettuihin digitaalisiin hoitopolkuihin vaaditaan lääkärin lähete tai hoitosuhde erikoissairaanhoitoon. Omahoito-ohjelmista osa tulee olemaan kaikille avoimia, osa on suunnattu vain hoidossa oleville potilaille.
Terveyskylän palvelut sopivat erityisen hyvin elämänlaadun, oireiden ja elintapojen seuraamiseen sekä tukemaan elämää pitkäaikaisen sairauden kanssa. Palvelut täydentävät perinteistä sairaalahoitoa.
Kylästä löytyvät Aivotalo, Allergia- ja astmatalo, Harvinaissairauksien talo, Infektiotalo, Ihotautitalo, Lääketalo, Kuntoutumistalo, Kivunhallintatalo, Lastentalo, Leikkaukseen tulijan talo, Naistalo, Niveltalo, Nuortentalo, Painonhallintatalo, Reumatalo, Sydänsairauksien talo, Syöpätalo, Verisuonitalo, Vertaistalo sekä Helsingin Biopankki ja ammattilaisten osio. Myös vuonna 2009 avattu Mielenterveystalo on osa Terveyskylää. Rakenteilla ovat muun muassa Silmätalo, Diabetestalo ja Päivystystalo. Vuoden 2018 loppuun mennessä avoinna on noin 30 taloa ja niissä kymmeniä digihoitopolkuja sekä omahoito-ohjelmia eri potilasryhmille.
Terveyskylää rakennetaan Virtuaalisairaala 2.0 -kärkihankkeessa, joka on viiden yliopistosairaanhoitopiirin yhteinen projektikokonaisuus. HUS koordinoi hanketta. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Visa Honkanen, Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeen johtoryhmän pj, HUS:n kehittämisjohtaja, visa.honkanen@hus.fi, 050 427 5023 (lomalla viikon 1/2018, mutta osittain puhelimen tavoitettavissa) tai
Sirpa Arvonen, hankejohtaja, Virtuaalisairaala 2.0 -hanke, puh 050 407 4544, sirpa.arvonen@hus.fi tai
Liina Hemminki, Terveyskylä.fi & Virtuaalisairaala 2.0 -viestintä, puh 040 182 3573, liina.hemminki@hus.fi
Tutustu meihin:
Terveyskylä: www.terveyskyla.fi, facebook.com/terveyskyla.fi, Twitter @terveyskyla_fi
Virtuaalisairaala 2.0 -hanke: www.virtuaalisairaala2.fi, facebook.com/
http://www.terveyskyla.fi
Valvonta Uudellamaalla: kunnallisten päiväkotien työergonomiassa parannettavaa
Työsuojelun vastuualue, Etelä-Suomi
Monen päiväkotityöntekijän työskentelyergonomiaa heikentävät puutteet kalusteissa, apuvälineissä ja esimiesten työturvallisuusosaamisessa. Tämä kävi ilmi, kun Uudellamaalla tehtiin vuoden 2017 aikana työsuojelutarkastuksia lähes 50 kunnalliseen päiväkotiin.
Puutteet kalusteissa ja apuvälineissä johtavat kuormittaviin työasentoihin ja turhiin nostoihin, jotka voivat haitata työntekijöiden terveyttä. Työntekijät joutuvat esimerkiksi kumartelemaan toistuvasti pukiessaan lapsia eteisessä ja käyttäessään liian matalalle sijoitettuja lavuaareja. Vaipanvaihdossa nostellaan lapsia pesualtaalle suoraan lattialta tai kumarrutaan pesemään lasta, mikäli allas on sijoitettu lattiatasoon. Työnantajille annettiin velvoitteita hoitaa työn ergonomia kuntoon sekä hankkia tarvittavat apuvälineet sellaisten nostojen helpottamiseksi, joita ei voida välttää.
Keinoja kuormittavien työasentojen ja turhien nostojen välttämiseen on monia, ja niitä nähtiin myös tarkastuksilla:
Positiivisena asiana tarkastuksilla havaittiin myös se, että ruokailutilojen kalusteet olivat jo lähes jokaisessa tarkastetussa päiväkodissa normaalikokoiset.
Puutteita uusien päiväkotien suunnittelussa ja esimiesten perehdyttämisessä
Yllättävä havainto tarkastuksilla oli se, että jopa ihan uusissa päiväkodeissa oli ratkaisuja, joissa ergonomia oli selvästi unohdettu. Esimerkiksi pesualtaat oli sijoitettu aivan liian matalalle ja kaappisängyt niin tiiviisti, etteivät työntekijät mahtuneet niiden väliin rauhoittamaan levotonta lasta, vaan joutuivat ryömimään muiden sänkyjen kautta.
Työturvallisuuslaki edellyttää, että työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet on valittava, mitoitettava ja sijoitettava työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon ottaen ergonomisesti asianmukaisella tavalla. Niiden tulee olla sellaisia, että työ ei aiheuta työntekijän terveydelle haitallista kuormitusta. Lisäksi työntekijällä tulee olla mahdollisuus vaihdella työasentoa, ja työtä on tarvittaessa kevennettävä apuvälinein. Työnantaja vastaa työntekijöiden työturvallisuudesta ja perehdyttämisestä ergonomiseen työskentelytapaan. Työturvallisuuslaki velvoittaa myös työntekijöitä noudattamaan työnantajan ohjeita koskien työturvallisuutta.
Tarkastuksilla havaittiin, että päiväkotien esimiesten tiedot ja taidot työturvallisuudesta vaihtelivat suuresti. Esimiehiä ei aina ollut perehdytetty kunnolla, eivätkä he tunteneet vastuitaan työturvallisuusasioihin liittyen.
Työsuojelutarkastusten myötä osa työnantajista tarttui esimiesten kouluttamiseen napakasti ja alkoi edellyttää heiltä osallistumista työpaikan työturvallisuuskoulutuksiin, jotka aiemmin olivat vapaaehtoisia.
Lisätietoja: Työsuojelutarkastaja Tessa Olin, p. 0295 016 395, etunimi.sukunimi@avi.fi
Mediapalvelu: Viestintäasiantuntija Virpi Saarinen, p. 0295 016 021, etunimi.sukunimi@avi.fi
Työsuojelun vastuualue, Etelä-Suomen aluehallintovirasto www.tyosuojelu.fi
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena. Se valvoo, että työnantajat noudattavat työelämän lainsäädäntöä ja että työ on mahdollisimman tervettä ja turvallista. Alueella työskentelee 1,1 miljoonaa henkilöä ja valvottavia työpaikkoja on 120 000.
OPINTOPÄIVÄT 9. – 10.11.2017 HAKANIEMEN RANNAN MAISEMISSA
Hakemasi sisältö vaatii jäsenkirjautumisen
Ole hyvä ja kirjaudu sisään oikeasta yläkulmasta.
Artikkeleita sivustolle kaivataan!
Hei, Sinä kynäniekka!
Millaisia artikkeleita sinä haluaisit lukea sivustoltamme? Olisiko sinulla kiinnostusta kirjoittaa artikkeli esim. tutkimuksista tai kehitysprojekteista, joissa olet ollut mukana ja jotka haluaisit jakaa kollegoillesi? Työfysioterapeutit ry:n jäsenenä saat kirjoitetusta artikkelista palkinnoksi ilmaisen osallistumisen seuraavaan opintopäivään (osallistumismaksu)!
Ota rohkeasti yhteyttä osoitteeseen viestinta(at)tyofysioterapeutit.fi
Terveisin, Työfysioterapeutit ry Hallitus
Työfysioterapeutti moniammatillisen yhteistyön haasteissa
Hakemasi sisältö vaatii jäsenkirjautumisen
Ole hyvä ja kirjaudu sisään oikeasta yläkulmasta.